K2-18b

Husi Wikipédia, ensiklopédia livre
K2-18b
Impresaun artístiku eksoplaneta nian K2-18 (iha liman loos) ne'ebé orbita hale'u anán mean K2-18 (iha liman karik). Eksoplaneta kandidatu K2-18c, ne'ebé seidauk hetan hametin, hetan hatudu entre sira.
Haloken[1]
Haloken nia fatin teleskópiu espasiál Kepler
Haloken nia tinan 2015
Detesaun nia métodu Tránzitu astronómiku
Karakterístika orbitál sira[2]
Semieixu boot liu hotu ua 0,1429 +0,0060−0,0065
Esentrisidade orbitál 0,20±0,08
Períodu orbitál Loron 32,939623 +0,000095−0,000100
Inklinasaun 89,5785° +0,0079°−0,0088°
Argumentu periastru nian rad −0,10+0,81−0,59
Lonjitude nodu axendente nian m/s 3,55+0,57−0,58
Fitun K2-18
Karakterístika fíziku sira
Raiu médiu R 2,71±0,07 [1]
Masa M 8,63±1,35 [1]
Densidade médiu g/cm3 2,38
Gravidade superfisiál g ≤1,18
Temperatura K265 ± 5 (°C −8 ± 5)

K2-18b, ne'ebé mós hanaran EPIC 201912552 b, mak sai eksoplaneta ne'ebé orbita fitun anán mean K2-18, ho dadook tinan-naroman 124 nian ka parsek 38 nian hosi Rai.[1] Planeta, ne'ebé, iha prinsípiu, hetan haloke tiha tan teleskópiu espasiál Kepler, tiha aprosimadamente dala ualu masa Rai nian, portantu nia hetan klasifika nu'udar super-rai. Nia tiha órbita loron 33 nian iha zona abitavel.

Iha tinan 2019, estudu independente rua investigasaun nian, ne'ebé kombina dadu sira hosi teleskópiu espasiál Kepler, hosi teleskópiu espasiál Spitzer no hosi teleskópiu espasiál Hubble, konklui katak iha hahirak signifikativu bee-suar nian iha atmosfera, no portantu, nia mak sai planeta uluk ho karakterístika sira-ne'e iha zona abitavel.[3][4][5]

Haloken[edita]

K2-18b hetan identifika tiha hanesan parte programa nian teleskópiu espasiál Kepler, eksoplaneta ida entre eksoplaneta 1 200 kurakuran mesa haloken durante misaun "Second Light" K2 mission.[6] K2-18b hetan haloke iha tinan 2015, bainhira nia orbita daudaun fitun anán mean (oras ne'e ho naran K2-18) ho tipu espektrál mesa fitun M2,8 no ho dadook tinan-naroman 124 nian ka parsek 38 nian hosi Rai. Planeta hetan deteta tiha liuhosi variasaun sira kle'uk nian naroman nian hosi fitun ne'e-bé hetan hamosu dunitán planeta nia tránzitu iha fitun nia oin bainhira nia hetan haree hosi Rai.[1][7][8] Planeta hetan naran tiha "K2-18b", falisá nia mak sai planeta dasanulu-resin-ualuk mesa haloken durante misaun K2. Kontraste kraik relativamente mesa sasi'ik entre planeta no ninia fitun anfitriaun sei habele haninu atmósfera K2-18b nian iha aban-bainrua.[7]

Iha 2017, dadu sira teleskópiu espasiál Spitzer konfirma tiha katak K2-18b orbita iha zona abitavel hale'u fitun K2-18 ho períodu loron 33 nian, badak natoon atu permite observasaun sira siklu orbitál barak nian no atu hadi'a importánsia estatístiku tadak nian. Ne'e hodi ba laletak boot liu atu tuir observasaun sira K2-18 nian.[9]

Estudu posteriór sira hosi K2-18b hodi instrumentu High Accuracy Radial Velocity Planet Searcher (HARPS) no Calar Alto high-Resolution search for M dwarfs with Exoearths with Near-infrared and optical Echelle Spectrographs (CARMENES) mós identifika tiha provavelmente eksoplaneta daruak, K2-18c, ho masa estimadu M 5,62±0,84 nian iha órbita kloot liu loron sia nian, maibé planeta adisionál ne'e seidauk hetan konfirma no, embora nune'e, nia bele hetan hamosu dunitán atividade mesa fitun.[2]

Lokalizasaun[edita]

Fitun K2-18 nia fatin iha lalehan, iha le'un mutin nia laran.

Sistema Internasionál Referénsia Mesa Lalehan nian (ho lia-inglés nia sigla ICRS) nia koordenada sira-ne'e: axensaun retu 11h 30m 14,518s no deklinasaun +07° 35' 18,257". Planeta ne'e hela iha fitun-libur Leaun, maibé iha leaun nia asterizmu nia li'ur.[10] Haloke tiha nia iha hun, ema sira estima tiha katak K2-18 nia dadook hosi Rai ne'e tinan-naroman 110 ka parsek 34.[7] Maski nune'e, dadu loloos liu sira projetu nian mapeamentu mesa fitun nian Gaia hatudu tiha dadook tinan-naroman 124,02 ± 0,26 ka parsek 38,025 ± 0,079. Dadook nia sasukat di'ak liu sira tulun hamihis tan karakterístika sira sistema planetáriu nian.[1]

Karakterístika fíziku sira[edita]

K2-18b orbita iha dadook kurakuran ua 0,1429 nian ka tokon 21,38 nian km nian no ne'eduni hela iha zona abitavel kalkuladu ba anán mean, entre ua 0,12 no 0,25 ka entre tokon 18 no 37 km nian.[5] Eksoplaneta iha períodu orbitál kurakuran loron 33 nian,[9] ne'e sujere katak nia iha akoplamentu meti nian no hatudu sorin oin-ida de'it ba ninia fitun anfitriaun.[11] Ema sira estima katak temperatura ekilíbriu planetáriu nian ne'e kurakuran K 265 ± 5 ka °C −8 ± 5 ka °F 17 ± 9,[1] tanba ninia irradiánsia mesa fitun maizumenus 94% nian mesa Rai nian.[9] Ema sira estima katak K2-18 iha raiu R 2,71±0,07 nian no masa M 8,63±1,35 nian, banati-tuir análize ida liuhosi instrumentu sira HARPS no CARMENES.[1] Iha prinsípiu, nia hetan konsidera tiha minineptunu bainhira nia hetan haloke; ema sira estima katak K2-18b nia dadook ne'e tinan-naroman 110 ka parsek 34,[7] maibé dadu di'ak liu sira hosi K2-18b klasifika hetan hanesan super-rai.[9] Komparasaun ida tamañu nian, órbita nian no karakterístika seluseluk hosi K2-18b ho eksoplaneta detetadu seluseluk sujere katak planeta bele sustenta atmosfera ne'ebé hakohak gás adisionál sira hamutuk ho idrojéniu no éliu.[12]

Bee nia haloken[edita]

Estudu kle'an liu sira hetan halo tiha liuhosi teleskópiu espasiál Hubble ne'ebé korrobora tiha rezultadu sira observasaun sira-nian Kepler nian no Spitzer nian no ne'ebé permite tiha sasukat adisionál sira atmosfera nia planeta nian. Análize oin-ketak rua investigadór sira-nian hosi Universidade Montreál nian no hosi Koléjiu Universitáriu Londres nian (ho lia-inglés nia sigla UCL) kona-ba dadu sira Hubble nian hetan publika tiha iha 2019. Rua hotu ezamina tiha espektru sira naroman mesa fitun nian ne'ebé atravesa atmosfera durante tránzitu sira no mós hetan katak K2-18b iha atmosfera idrojéniu nian no éliu nian ho bee-suar nia hahusar, ne'ebé haklalin entre 0,01 no 12,5% no entre 20 no 50%, banati-tuir gás nia klase seluseluk saida prezente iha atmosfera. Iha hahusar nia nivel boot liu hotu sira, bee-suar bele aas natoon atuhodi forma kalohan sira.[4][5][13] Estudu ne'ebé hetan lidera tiha hosi UCL hetan publika tiha iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019 nian iha revista Nature Astronomy; estudu ne'ebé hetan lidera tiha hosi Universidade Montreál nian, no ne'ebé seidauk hetan hakfihir, hetan partilla iha loron ida antes iha servidór arXiv.org. Análize ne'ebé hetan lidera tiha hosi UCL deteta tiha bee ho signifikánsia estatístiku dezviu padraun 3,6 nian, ekivalente ba nivel konfiansa nian 99,97% nian.[5]

Ne'e eksoplaneta mesa super-Rai uluk iha ninia fitun nia zona abitavel no ida-ne'ebé nia atmosfera hetan deteta;[5] no mós bee nia haloken uluk iha eksoplaneta iha zona abitavel.[3][4] Antes bee hetan deteta tiha iha atmosfera sira eksoplaneta sira-nian zona moris-laek sira-nian hanesan HD 209458 b, XO-1b, WASP-12b, WASP-17b no WASP-19b.[14][15][16]

Astrónomu sira halosu tiha katak bee nia haloken iha K2-18b nia atmosfera la signifika katak nia bele sustenta moris no nune'e mós abitavel, falisá provavelmente naran rai-belak sólidu ida ka atmosfera ida-ne'ebé bele sustenta moris mukit.[3] Maibé, hetan bee iha eksoplaneta ida iha zona abitavel tulun fó-entende planeta sira hetan forma nu'usá.[3] Ema sira tamein katak k2-18b hetan haninu liuhosi teleskópiu espasiál James Webb, ho lansamentu programadu ba tinan 2021, no liuhosi teleskópiu espasiál ARIEL, ho lansamentu programadu ba tinan 2028. Rua hotu sei lori instrumentu projetadu sira atu determina kompozisaun atmosfera sira-nian eksoplaneta sira-nian.[4]

Ligasaun ba li'ur[edita]

Referénsia sira[edita]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Cloutier, R.; et al. (iha loron 7 fulan-Janeiru tinan 2019). "Confirmation of the radial velocity super-Earth K2-18c with HARPS and CARMENES" (ho inglés). Astronomy & Astrophysics. 621. A49. arXiv:1810.04731. Bibcode:2019A&A...621A..49C. doi:10.1051/0004-6361/201833995.
  2. 2,0 2,1 Sarkis, Paula; et al. (2018). "The CARMENES Search for Exoplanets around M Dwarfs: A Low-mass Planet in the Temperate Zone of the Nearby K2-18" (ho lia-inglés). The Astrophysical Journal. 155 (6): 257. arXiv:1805.00830. Bibcode:2018AJ....155..257S. doi:10.3847/1538-3881/aac108.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Ghosh, Pallab (iha loron 12 fulan-Setembru tinan 2019). "Water found for first time on 'potentially habitable' planet" (ho inglés). BBC News. Konsultadu iha loron 13 fulan-Setembru tinan de 2019.
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Greshko, Michael (iha loron 11 fulan-Setembru tinan 2019). "Water found on a potentially life-friendly alien planet" (ho inglés). National Geographic. Konsultadu iha loron 11 fulan-Setembru tinan 2019.
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Tsiaras, Angelos; et al. (iha loron 11 fulan-Setembru tinan 2019). "Water vapour in the atmosphere of the habitable-zone eight-Earth-mass planet K2-18 b" (ho inglés). Nature Astronomy: 1–6. arXiv:1909.05218. Bibcode:2019arXiv190905218T. doi:10.1038/s41550-019-0878-9. Konsultadu iha loron 11 fulan-Setembru tinan 2019.
  6. "NASA's Kepler Mission Announces Largest Collection of Planets Ever Discovered" (komunikadu imprensa nian) (ho lia-inglés). NASA. Iha loron 10 fulan-Maiu nian tinan 2016. Konsultadu iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019.
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 Montet, Benjamin T.; et al. (iha loron 5 fulan-Agostu nian tinan 2015). "Stellar and Planetary Properties of K2 Campaign 1 Candidates and Validation of 17 Planets, Including a Planet Receiving Earth-like Insolation" (ho lia-inglés). The Astrophysical Journal. 809 (1): 25. arXiv:1503.07866. Bibcode:2015ApJ...809...25M. doi:10.1088/0004-637X/809/1/25.
  8. Foreman-Mackey, Daniel; et al. (iha loron 18 fulan-Juñu nian tinan 2015). "A systematic search for transiting planets in the K2 data" (ho lia-inglés). The Astrophysical Journal. 806 (2): 215. arXiv:1502.04715. Bibcode:2015ApJ...806..215F. doi:10.1088/0004-637x/806/2/215.
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 Benneke, Björn; et al. (iha loron 12 fulan-Janeiru tinan 2017). "Spitzer Observations Confirm and Rescue the Habitable-zone Super-earth K2-18b for Future Characterization" (en anglés). The Astrophysical Journal. 834 (2): 187. arXiv:1610.07249. Bibcode:2017ApJ...834..187B. doi:10.3847/1538-4357/834/2/187.
  10. "K2-18 -- High proper-motion Star" (ho lia-inglés). SIMBAD. Konsultadu iha loron 12 fulan-Septembru nian tinan 2019.
  11. Wall, Mike (iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019). "The Water Vapor Find on 'Habitable' Exoplanet K2-18 b Is Exciting — But It's No Earth Twin" (en anglés). Space.com. Arkivadu hosi orijinál iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019. Konsultadu iha loron 12 fulan-Setembru nian tinan 2019. "Tsiaras no ninia kolega sira publika tiha sira-nia rezultadu sira ohin (iha loron 11 fulan-Setembru nian) iha revista Nature Astronomy. Investigasaun nia ekipa seluk, ne'ebé hetan lidera hosi Björn Benneke hosi Universidade Montreál nian, publika tiha ninia artigu iha pre-publikasaun nia sítiu arXiv.org iha loron-tersa. Benneke et al. nia estudu encara seidauk hetan hakfihit hosi sira-nia kolega sira."
  12. Cloutier, R.; et al. (iha loron 5 fulan-Desembru nian tinan 2017). "Characterization of the K2-18 multi-planetary system with HARPS. A habitable zone super-Earth and discovery of a second, warm super-Earth on a non-coplanar orbit" (ho lia-inglés). Astronomy & Astrophysics. 608 (35). A35. arXiv:1707.04292. Bibcode:2017A&A...608A..35C. doi:10.1051/0004-6361/201731558. Arkivadu hosi orijinál iha loron 12 fulan-Agostu nian tinan 2018. Konsultadu iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019.
  13. Grossman, Lisa (iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019). "This may be the first known exoplanet with rain and clouds of water droplets". ScienceNews. Arkivadu hosi orijinál iha loron 12 fulan-Setembru nian tinan 2019. Konsultadu hosi orijinál iha loron 11 fulan-Setembru nian tinan 2019.
  14. "Hubble Traces Subtle Signals of Water on Hazy Worlds" (ho lia-inglés). NASA. Iha loron 3 fulan-Desembru nian tinan 2013. [Arkivadu] hosi orijinál iha loron fulan-Desembru nian tinan 2013. Konsultadu iha loron 4 fulan-Desembru nian tinan 2013.
  15. Deming, D.; et al. (2013). ["Infrared Transmission Spectroscopy of the Exoplanets HD 209458b and XO-1b Using the Wide Field Camera-3 on the Hubble Space Telescope"] (ho lia-inglés). The Astrophysical Journal. 774 (2): 95. arXiv:[1302.1141.] Bibcode:2013ApJ...774...95D. doi:10.1088/0004-637X/774/2/95.
  16. Mandell, A. M.; et al. (2013). "Exoplanet Transit Spectroscopy Using WFC3: WASP-12 b, WASP-17 b, and WASP-19 b" (ho lia-inglés). The Astrophysical Journal. 779 (2): 128. arXiv:1310.2949. Bibcode:2013ApJ...779..128M. doi:10.1088/0004-637X/779/2/128.